1982–1987: ylivoimaa sorateillä
Vuonna 1982 quattro jo dominoi mestaruussarjaa. Audi asetti uuden mittapuun seitsemällä voitolla ja voitti helposti valmistajien mestaruuden. Vuotta myöhemmin Mikkola voitti kuljettajien mestaruuden. Kausi 1984 alkoi myös sensaatiolla: juuri tiimiin valittu kaksinkertainen maailmanmestari Walter Röhrl voitti Monte Carlon rallin tiimikavereidensa Stig Blomqvistin ja Hannu Mikkolan nenän edestä. Kauden lopussa Audi juhli sekä valmistajien mestaruutta että Blomqvistin kuljettajien mestaruutta.<br/><br/>Kaudelle 1984 Audi kehitti sport quattron hyödyntääkseen paremmin B-ryhmän väljiä säädöksiä. Lyhyemmän akselivälin ansiosta auto oli ketterämpi käsiteltävä. Sitä seurasi 350 kW (476 hv) Sport quattro S1 vuonna 1985. Autosta tuli legendaarinen, osittain silmiinpistävän takaspoilerinsa ansiosta. 1090-kiloinen S1 syöksyi nollasta sataan km/h vain 3,1 sekunnissa. Kauden viimeisessä tapahtumassa, Iso-Britannian RAC-rallissa, Röhrl käytti pneumaattista kaksoiskytkinvaihteistoa – tämän päivän S tronicin edeltäjää.<br/><br/>Kun B-ryhmän riemukkaat vuodet päättyivät vuonna 1986, Audi vetäytyi rallin MM-sarjasta, mutta ei ilman viimeistä sanaa. Heinäkuussa 1987 Röhrl voitti Pikes Peak -mäkikisan Yhdysvaltojen Coloradossa Sport quattro S1:lla, joka oli valtavine siipineen todella modifioitu malli. Röhrl kiipesi 19,9 kilometrin pituisen, tuolloin vain pieneltä osin päällystetyn radan ennätysajassa, 10 minuutissa ja 47,85 sekunnissa saavuttaen 196 km/h huippunopeuden. ”Se oli todellinen huippusaavutus ralliautolle”, hän totesi.<br/>