Audi quattro moottoriurheilussa

Audi quattro. Moottoriurheilun legenda

Vain vuosi alkuperäisen quattron Geneven ensiesittelyn jälkeen Audi alkoi saavuttaa valtavaa menestystä rallin MM-sarjassa. Suomalainen Hannu Mikkola voitti kuusi ensimmäistä lumella ajettua erikoiskoetta Monte Carlon rallissa vuonna 1981. Hänellä oli lähes kuuden minuutin etumatka, kun voitto lipesi sormien välistä pienen onnettomuuden takia. Mikkola paikkasi asian ja kirjasi ensimmäisen voittonsa seuraavassa kisassa Ruotsissa – ja aloitti quattron voittoisan aikakauden moottoriurheilussa. Loppu onkin historiaa.

Voitosta voittoon - quattron huippuhetkiä

1982–1987: ylivoimaa sorateillä

Vuonna 1982 quattro jo dominoi mestaruussarjaa. Audi asetti uuden mittapuun seitsemällä voitolla ja voitti helposti valmistajien mestaruuden. Vuotta myöhemmin Mikkola voitti kuljettajien mestaruuden. Kausi 1984 alkoi myös sensaatiolla: juuri tiimiin valittu kaksinkertainen maailmanmestari Walter Röhrl voitti Monte Carlon rallin tiimikavereidensa Stig Blomqvistin ja Hannu Mikkolan nenän edestä. Kauden lopussa Audi juhli sekä valmistajien mestaruutta että Blomqvistin kuljettajien mestaruutta. Kaudelle 1984 Audi kehitti sport quattron hyödyntääkseen paremmin B-ryhmän väljiä säädöksiä. Lyhyemmän akselivälin ansiosta auto oli ketterämpi käsiteltävä. Sitä seurasi 350 kW (476 hv) Sport quattro S1 vuonna 1985. Autosta tuli legendaarinen, osittain silmiinpistävän takaspoilerinsa ansiosta. 1090-kiloinen S1 syöksyi nollasta sataan km/h vain 3,1 sekunnissa. Kauden viimeisessä tapahtumassa, Iso-Britannian RAC-rallissa, Röhrl käytti pneumaattista kaksoiskytkinvaihteistoa – tämän päivän S tronicin edeltäjää. Kun B-ryhmän riemukkaat vuodet päättyivät vuonna 1986, Audi vetäytyi rallin MM-sarjasta, mutta ei ilman viimeistä sanaa. Heinäkuussa 1987 Röhrl voitti Pikes Peak -mäkikisan Yhdysvaltojen Coloradossa Sport quattro S1:lla, joka oli valtavine siipineen todella modifioitu malli. Röhrl kiipesi 19,9 kilometrin pituisen, tuolloin vain pieneltä osin päällystetyn radan ennätysajassa, 10 minuutissa ja 47,85 sekunnissa saavuttaen 196 km/h huippunopeuden. ”Se oli todellinen huippusaavutus ralliautolle”, hän totesi.

1988–1992: menestystä rata-autoilussa

Vuonna 1988 Audi kilpaili Yhdysvalloissa Trans-Am-sarjassa Audi 200:lla ja voitti jo ensimmäisellä yrityksellä sekä valmistajien että kuljettajien mestaruuden, jonka toi yhdysvaltalaiskuljettaja Hurley Haywood. Haywood ja Hans-Joachim Stuck ottivat seitsemän voittoa viidestätoista IMSA GTO -sarjan kilpailusta vuonna 1989, jolloin säännöt eivät olleet kovin tiukkoja. Heidän viisisylinteriset Audi 90 quattronsa saavuttivat 530 kW (720 hv) huipputehon. Vuonna 1990 Audi siirtyi DTM-sarjaan. Samana vuonna Stuck voitti kuljettajien mestaruuden suurella ja tehokkaalla V8 quattrolla ja vuonna 1991 mestaruuden voitti Frank Biela. Audin vetäytyessä sarjasta vuonna 1992 se oli voittanut 18 kaikkiaan 36 kilpailusta. Vuonna 1996 kaksilitraisella nelisylinterisellä moottorilla varustettu Audi A4 quattro Supertouring osallistui seitsemään kansalliseen mestaruuskilpailuun kolmella eri mantereella – ja voitti ne kaikki. Kaksi vuotta myöhemmin eurooppalaisissa säännöissä kiellettiin neliveto lähes poikkeuksetta. Siihen mennessä quattron saavutukset olivat vaikuttavat: neljä rallin maailmanmestaruutta, kolme Pikes Peak -voittoa, Trans-Am-sarjan mestaruus, kaksi DTM titteliä, yksitoista kansallista rata-automestaruutta sekä World Touring Car Cupin voitto.

2012–2014: kolme Le Mans -voittoa

Kesti vuoteen 2012 asti, ennen kuin seuraava Audin nelivetoinen kilpa-auto – Audi R18 e-tron quattro – jälleen voitti ratakisan. V6 TDI tuotti tehon taka-akselille ja vauhtipyörä tuotti rekuperoitua energiaa kahdelle etuakselille sijoitetulle sähkömoottorille. Kiihdytyksen edellyttäessä maksimaalista pitoa, R18 pystyi tilapäisesti aktivoimaan quattron muutaman tärkeän sekunnin ajaksi. Kolmella Le Mansin 24 tunnin kestävyysajon kokonaisvoitolla sekä World Endurance Championshipin (WEC) kahdella kuljettajien ja lisäksi valmistajien mestaruudella Audi osoitti konseptinsa todellisen potentiaalin.

Audi-quattron kestävä vetovoima

Audi-quattron kestävä vetovoima

Audin quattro on ikoninen. Se edustaa turvallista ajamista ja urheilullisuutta, teknistä asiantuntemusta ja kilpailuetua. quattro-mallien menestys maanteillä ja kilparadoilla on luonut tälle perustan, jota legendaaristen tv-mainosten sarja on korostanut. 

Yksi unohtumaton pätkä on vuonna 1986 Kaipolan hyppyrimäessä kuvattu klippi, jossa ralliammattilainen Harald Demuth nousee Audi 100 CS quattrolla omin voimin erittäin jyrkän, 37,5 asteen mäen ylös. 

Rata-autoilu- ja rallicrossmestari, ruotsalainen Mattias Ekström teki vastaavan suorituksen vuonna 2019 kolmella sähkömoottorilla varustetulla Audi e-tron quattrolla, kun hän ajoi ylös Kitzbühelin Streif-laskettelurinteen jyrkimmän osan, jonka kaltevuus on jopa 85 %.

Katso Audi e-tron quattron suoritus alta.

Ylöspäin

Kitzbühelin rinne, jossa kaltevuus jopa 85 %. Audi e-tron, jossa sähköinen quattro-neliveto. Katso kuinka kävi.

Audi RS Q e-tron, Dakar Rallyyn suunniteltu malli

Moottoriurheilun uusi aika

Moottoriurheilu kirjoittaa historiaa − ja myös tulevaisuutta. Audi testaa - ja siirtää - rajoja kilpailuissa. Monia teknisiä ratkaisuja voidaan testata ensin kilparadoilla ja hyödyntää myöhemmin sarjatuotannossa. Yhtenä esimerkkinä Dakar-ralleissakin nähty sähköinen Audi RS Q e-tron, jossa neliveto on toteutettu molemmille akseleille sijoitetuilla moottori-generaattori-yksiköillä. 

Tätä tarkoitamme edistyneisyydellä, jota Audi quattrokin edustaa.

Takaisin ylös

© 2024 AUDI AG. Kaikki oikeudet pidätetään.

Ajoneuvon kulutus ja toimintamatka on määritelty maailmanlaajuisesti yhtenäistetyn testimenetelmän (WLTP) mukaisesti. Ilmoitettu WLTP-kulutus ja -toimintamatka saattavat vaihdella olennaisestikin riippuen mm. kuljettajan ajotavasta, akkukapasiteetista, lataamisen säännöllisyydestä, sähkövarusteiden käytöstä, mahdollisen lisälämmittimen käytöstä, ulkolämpötilasta, sääolosuhteista, matkustajien ja kuorman määrästä, valitusta ajoprofiilista tai tieprofiilista.

Ajoneuvon latausteho ja -aika voivat vaihdella olennaisestikin ilmoitetusta ohjearvosta. Latausteho ja -aika riippuvat esimerkiksi käytetystä latauspisteestä, lämpötilasta, auton käytöstä, akuston lämpötilasta ja peräkkäisten latausten tiheydestä.

Avustavat järjestelmät hyödyntävät useiden autoon asennettujen tunnistimien tietoja. Auton varustelusta riippuen, auton ympäristöä havainnoidaan eri tunnistimien avulla. Tunnistimet voivat olla tutka-antureita, laserskannereita, ultraäänitunnistimia tai kameroita. Järjestelmien häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi tulee varmistua, että tunnistimien pinta on puhdas. Tunnistimissa ei saa olla likaa, lunta tai jäätä, eikä niitä saa peittää tarroilla tai muilla vastaavilla, koska silloin järjestelmien toiminta voi heikentyä. Tapauksissa, joissa järjestelmien toimintahäiriöt johtuvat tunnistimissa olevasta liasta, lumesta, jäästä tms., ei kyseessä ole autossa oleva tekninen vika, vaan ulkopuolisista aiheuttajista aiheutuva hetkellinen toiminnon rajoitus. Myös mahdolliset puutteet tiemerkinnöissä tai esimerkiksi lika tai lumi liikennemerkeissä voivat vaikuttaa avustavien järjestelmien virheelliseen käyttäytymiseen.

Avustavat järjestelmät nimensä mukaisesti pyrkivät auttamaan kuljettajaa tekemällä ajamisesta miellyttävämpää ja turvallisempaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kuljettaja on aina vastuussa auton hallinnasta ja liikenteen seuraamisesta. Auton avustavista järjestelmistä ja niiden toiminnasta on kerrottu tarkemmin auton käyttöohjekirjassa.

Mikäli järjestelmän toiminta häiriintyy jostain muusta tekijästä johtuen, tulee auto tutkia valtuutetussa huoltoliikkeessä.